Romantic Cartographies -hankkeeni vertailee brittiläisen ja saksalaisen romantiikan kirjallisuuden rakentamaa tilaa 1790–1840-luvuilla. Projekti käyttää digitoituja aineistoja ja menetelmiä. Haravoin fiktiivisistä teksteistä ja matkakirjoista paikannimiä hyödyntäen luonnollisten kielten prosessointia (NLP) ja nimettyjen entiteettien tunnistusta (NEL). Tutkimusaineiston analyysissä ja rikastamisessa hyödynnän erityisesti paikkatietojärjestelmiä (GIS) ja linkitettyä avointa dataa (LOD).

Monet analysoimani tekstit sisältävät yllättäviäkin maantieteellisiä viittauksia, joiden kartoittaminen avaa uusia reittejä tunnettuihin romantiikan ajan klassikoihin ja nostaa esiin myös unohtuneita teoksia. 1800-luvun alun romantiikan fiktion ja matkakirjallisuuden tilallisten viittausten digitointi herättää kuitenkin uusia metodologisia ongelmia. Fiktiiviset maisemakuvaukset ovat usein häilyviä, mutta paikkatietojärjestelmän käyttäminen edellyttää tarkkojen numeeristen koordinaattien antamista sijainneille. Voiko romantiikan tekstien rakentamaa kokemusta paikoista (place/Ort) ja niiden välisistä laadullisista eroista palauttaa kartesiolaiseen homogeeniseen avaruuteen (space/Raum)? Vaikka kokemus (Erfahrung) tai elämys (Erlebnis) ovat lähtökohtaisesti subjektiivisia, voiko kokemuksien kielellisiä ilmauksia teksteissä vertailla algoritmisesti? Esitelmäni pohtii näitä metodologisia ongelmia muutamien lähdekorpuksestani nousseiden esimerkkien avulla.

Esitelmäni on torstaina 9.6.2022 Kokemus ja tila -paneelissa, Tampereen yliopiston Linna -rakennus (Kalevantie 5).