TIAS:in kollegiumtutkija 2022–2025 Tutkimus selvittää tekoälyä koskevien puhetapojen historiaa ennen elektronisen tietokoneen keksimistä. Hanke jäljittää nykyisen AI- diskurssin esihistoriaa osoittamalla sen juuret 1800-luvun romantiikassa ja teollisen vallankumouksen aikakaudella. Erilaiset automaatit ja androidit olivat yleisiä 1800-luvun romantiikan fiktiivisissä teksteissä, mutta Charles Babbage myös kehitti ensimmäistä nykyisen kaltaista tietokonetta 1840-luvulla. Vaikka koneoppiminen ja neuroverkot ovat kehittyneet merkittävästi 2000-luvun aikana, ns. vahva tekoäly – ihmisen kaltainen ajatteleva kone – on edelleen yhtä paljon tieteisfiktiota kuin se oli Mary Shelleyn kirjoittaessa Frankensteinia.

Hankkeen verkkosivut Hankkeen johtaja: Asko Nivala Millaisia maantieteellisiä alueita suomenkielisessä kirjallisuudessa on kuviteltu? Millaisia karttoja kirjallisuutemme klassikot piirtävät? Missä sijaitsevat kotimaisen kirjallisuuden keskukset ja periferiat? Kirjallinen kartografia on 1990-luvun lopussa syntynyt tutkimussuuntaus, joka on osa humanististen tieteiden tilallista käännettä. 2000-luvulla suuntaus on omaksunut digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä yhdistäen luonnollisten kielten prosessointia paikkatietojärjestelmiin. Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 soveltaa näitä uusia menetelmiä ensimmäistä kertaa kotimaisen kaunokirjallisuuden tutkimukseen. Tutkimusryhmä dosentti Asko Nivala FT Juhana Saarelainen FT Jasmine Westerlund IT-suunnittelija Ville Hietamäki Aiemmat jäsenet FT Harri Kiiskinen Rahoitus 2022-2024: Alfred Kordelinin säätiö - Suuret kulttuurihankkeet

Eletty ja kuviteltu tila englantilaisen ja saksalaisen romantiikan teksteissä, 1790–1840 PI: Asko Nivala. Suomen Akatemian tutkijatohtori 2019-2022 1800-luvun romantiikka pohti merkittävällä tavalla kosmopolitanismin ja nationalismin välistä ristiriitaa sekä teollistumisen seurauksia luonnonympäristöille. Hanke soveltaa digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä 1790–1840-lukujen englantilaisen ja saksalaisen romantiikan tilallisuuden tutkimukseen. Hankkeessa kehitetty geoparsing-menetelmä mahdollistaa paikkatietojen louhimisen esiin poikkeuksellisen suuresta tekstikorpuksesta. Tutkimuksen aineistoon kuuluu fiktion ohella matkakirjallisuuden ja kirjeenvaihdon metatietoja. Tulokset visualisoidaan päällekkäisille kartoille, jotka tuottavat uutta tietoa keskuksen ja periferian sekä urbaanien ja luonnonpaikkojen välisesta suhteesta romantiikassa.

Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910 PI: Prof. Hannu Salmi Konsortio “Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910” (COMHIS: Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910) perustui neljän partnerin, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan, Turun yliopiston kulttuurihistorian ja informaatioteknologian sekä Kansalliskirjaston Digitointikeskuksen yhteistyöhön. Hanke tutki ja arvioi uudelleen suomalaisen julkisen keskustelun laajuutta, luonnetta ja ylirajaisia kytkentöjä. Hanke yhdisti kaksi toisiaan täydentävää lähestymistapaa, kirjastoluettelojen ja metatiedon analyysin ja digitoitujen suomalaisten sanoma- ja aikakauslehtien tekstinlouhinnan.

PI: Asko Nivala Väittelin filosofian tohtoriksi vuonna 2015. Väitöskirjani käsitteli kulta-aikaa ja Jumalan valtakuntaa Friedrich Schlegelin (1772–1829) varhaisromanttisessa ajattelussa. Hanketta rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto 3-vuotisella apurahalla sekä Oskar Öflund Stiftelse viimeistelyapurahalla. Hankkeen loppuvaiheessa työskentelin myös tohtorikoulutettavana Hannu Salmen johtamassa hankkeessa Travelling Notions of Culture, jota rahoitti Suomen Akatemia. Väitöskirjaani perustuvan monografian julkaisi 2017 Routledge otsikolla The Romantic Idea of the Golden Age in Friedrich Schlegel’s Philosophy of History. Olen myös julkaissut useita artikkeleita Friedrich Schlegelistä.

PI: Prof. Hannu Salmi “Travelling Notions of Culture” (Kulttuurin vaeltavat käsitteet) -hanke tutki, kuinka tilallinen mielikuvitus määritteli kulttuuria ja sivilisaatiota 1800-luvun alun Euroopassa ja millaisia tilallisia sisältöjä ja kertautumia kulttuurin ja sivilisaation käsitteet saivat. Lähtökohtana oli ajatus eri perinteistä nousevien käsitteiden - kuten ‘kulttuuri’, ‘sivilisaatio’ ja ‘Bildung’ - Eurooppaan piirtämistä päällekkäisistä kartoista. Hankkeen teoreettisena perustana on Gilles Deleuzen ajatus päällekkäisistä kartoista (“superimposed maps”). Etsimme katkoksia ja murroksia, joiden kautta pääsimme analysoimaan, millaisia yhteyksiä 1800-luvun alun tilallisella mielikuvituksella oli käsityksiin kulttuureista, kulttuurialueista ja -perinnöstä.