Asko Nivala, Jasmine Westerlund, Juhana Saarelainen & Harri Kiiskinen: “Kirjallisuuden koettu tila ja sen digitaalinen tutkimus” Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2023. Esitelmä on osa “Kirjallisuushistorian uudistuvat metodit” -työryhmää. Turku 4.5.2023 klo 13.00 – 14.45 (Arcanum, A270).

Abstrakti

Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankkeessa (Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet 2022–2024) kartoitamme suomalaisen kirjallisuuden kuvittelemaa tilaa vuosina 1870–1940. Hanke soveltaa neuroverkkoon perustuvaa nimentunnistusta, linkitettyä avointa dataa ja paikkatietojärjestelmiä kirjallisuushistorian tutkimukseen. Tavoitteenamme on tunnistaa suomenkielisessä kirjallisuudessa vuosina 1870–1940 mainitut paikannimet nimentunnistuksen avulla. Luokitamme toponyymit mm. geopoliittisiin alueisiin, luonnonpaikkoihin ja rakennuksiin. Koodamme tunnistetut paikat myös koneluettavina annotaatioina digitoituihin kokoteksteihin säilyttääksemme niiden alkuperäisen tekstiyhteyden. Rikastamme tunnistettuja paikannimiä linkittämällä ne avoimeen semanttiseen verkkoon (Wikidata), jolloin voimme myös yksilöidä viittauksen kohteena olevat tilalliset entiteetit ja yhdistää ne maantieteellisiin koordinaatteihin. Tästä syntyneen paikkatietojärjestelmän avulla luomme kotimaisen kirjallisuuden kartaston, joka julkaistaan hankkeen lopuksi interaktiivisena verkkosivuna sekä avoimena datasettinä.

Pohdimme esitelmässämme esimerkiksi sitä, kuinka kokemusta voidaan tutkia ja lähestyä tilallisesti ja kuinka nimentunnistusta, avointa linkitettyä dataa ja paikkatietojärjestelmiä voidaan hyödyntää tässä tutkimuksessa. Barbara Piattia mukaillen pohdimme, millaisia erilaisia tiloja kirjallisuudesta voidaan löytää. Ovatko kirjallisuutemme tilat ja paikat koettuja, kuviteltuja vai kenties muistettuja? Minkälaisia kokemuksia sijoittuu eri paikkoihin kartalla? Värittääkö pohjoista seikkailu ja Helsinkiä sivistys, vai sijoittuvatko kokemukset paikkoihin yllättävillä tavoilla?