Valikoidut julkaisut

Millainen oli Elias Lönnrotin Kalevalan (1835, 1849) suhde romantiikan aatteisiin? 1800-luvun alun romantiikka mainitaan edelleen eräänlaisena taustakontekstina kansalliseepoksen kokoamisesta puhuttaessa, mutta Kalevalan yhteydet romantiikkaan ovat saaneet viime vuosina vähemmän huomiota. Pohdin tässä artikkelissa Kalevalan mahdollisia yhteyksiä eurooppalaiseen – erityisesti saksalaiseen ja skandinaaviseen – romantiikkaan.
Eurooppa, Suomi, Kalevala - Mikä mahdollisti Kalevalan?

2010-luvulla ei ole voinut välttyä tekoälyä koskevalta keskustelulta. Teknologiayrittäjä Elon Muskin mukaan tekoäly on ydinaseita vaarallisempi uhka ihmiskunnalle. Samaan aikaan Muskin johtama Tesla kehittää automaattiohjauksella varustettuja autoja, jotka pysyvät ainakin suurimman osan ajasta kaistaviivojen välissä. Muskin suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa ristiriitaiselta, ellei oteta huomioon, että hän kenties tarkoittaa vaarallisella tekoälyllä vahvaa tekoälyä, kun taas Teslan koneoppimiseen perustuva autopilotti edustaa heikkoa tekoälyä. Myös Onnibussin, Uberin ja Foodoran kaltaiset disruptiiviset yritykset hyödyntävät hinnoittelussaan ja liiketoimintamallissaan koneoppimista ja dataa kerääviä kännykkäsovelluksia. Tekoälystä on tullut bisnesmaailman buzzword, jonka mainitsemalla start up -yritysten on mahdollista avata enkelisijoittajien kukkarojen nyörit. Tosiasiassa kukaan ei ole vieläkään kehittänyt keinotekoista toimijaa, jolla olisi ihmismieleen verrattava tietoisuus. Koneet pystyvät toki tunnistamaan kasvoja ja säveltämään virheettömiä Bachin koraaleja, mutta nämä koneoppimisen sovellukset perustuvat tilastollisten mallien kouluttamiseen tarpeeksi laajalla aineistolla.
niin & näin 3 / 2019

The assassination of Nikolay Bobrikov, the Governor-General of Finland, on 16 June 1904 was a turning point in Finnish history. It was reported in hundreds, if not thousands, of newspapers worldwide. This article follows the spread of that news, particularly its spread over the first week after the assassination. The study draws on the digital newspaper repositories in Australia, Austria, Denmark, Finland, France, Germany, Mexico, Sweden, the Netherlands and the United States. It also draws on the microfilm and physical collections of Russian newspapers at the National Library of Finland. The article shows how the murder activated the telegram network and initiated a series of news waves. The routes the Bobrikov news travelled, their tempo and the evolution of related stories tell a story of a networked but biased global news scene. In that scene, technological, commercial and cultural factors simultaneously facilitated and controlled what stories reached which papers and how.
Media History 2019

Artikkelissa tutkitaan suomalaista sanoma- ja aikakauslehdistöä tekstin uudelleenkäytön näkökulmasta. Saman tekstin julkaiseminen uudelleen eri yhteyksissä on sinänsä vanha ja tunnettu ilmiö, mutta ennen sanoma- ja aikakauslehtien digitoimista tätä lehdistön piirrettä ei ole voitu tutkia systemaattisesti. Tutkimuksen lähdeaineistona on Suomen Kansalliskirjaston julkaisema sanoma- ja aikakauslehtien digitoitu OCR-korpus, josta on COMHIS-hankkeessa kehitetyn, tekstin uudelleenkäytön tunnistavan BLAST-menetelmän avulla etsitty lehdistössä esiintyvää kopiointia ja toisteisuutta. Aikavälillä 1771–1920 toistoa sisältäviä tekstejä tai tekstikatkelmia on löytynyt noin 13,8 miljoonan klusterin eli pidemmän merkkijonon verran. Artikkelissa esitellään sekä itse uudelleenkäytön tunnistukseen käytettyä BLAST-menetelmää että tämän tunnistuksen tuloksia. Tutkimus osoittaa, että tekstien kopioiminen ja uudelleenkäyttö on merkittävä osa suomalaista lehdistöä. Menetelmänä tekstien uudelleenkäytön tunnistus tarjoaa uuden keinon tutkia informaation liikkeitä ja reittejä.
HAIK 1 / 2019

Drawing on a new materialist approach, this article discusses the concepts of the virtual and virtual topology, and their fruitfulness for historians’ empirical work. It starts by following Gilles Deleuze’s argument that the virtual, the transformative potential of the real, has to be distinguished from the possible, which is merely an imagined double of the given world. Embracing this premise, the article shows the potential of virtual topology to shed light on the transformation of a network in the past. It suggests that history is not only about actual and stable things, it is also a site of becomings. This idea is elaborated through an analysis that focuses on the changes in the nineteenth-century Finnish press. The virtual as a theoretical concept is combined with the methodological opportunities offered by recent developments in the digital humanities, in this case, text reuse detection.
historein vol. 17(2) 2018

Vi har i denna uppsats studerat de sätt på vilka den filändska tidningspressen återanvände texter under perioden 1771–1853. Undersökningen av kopiering och återanvändning baserar sig på digitala metoder, i detta fall särskilt en algoritmisk metod som har tagit intryck av bioinformatiken. Genom att analysera återanvändningen kan man, som vi gjort, studera bland annat relationerna mellan olika regioner och språk i pressen samt olika typer av återanvändning. Allt som allt innehåller tidningarna från åren 1771-1853 mycket återanvändning som består av olika slag av bestående eller återkommande annonser om försäljning eller uthyrning och myndighetsmeddelanden. Samtidigt kopplades tidningarna till et internationellt nätverk av informationsflöden och allt mer material kom att kopieras från utrikestidningar allt efter att behovet av information ökade och det snabbt föränderliga läget krävde det.
Historisk tidskrift för Finland vol. 103(1) 2018

niin & näin 1 / 2018

Muiden yhteiskunnan alueiden tavoin myös humanistiset tieteet digitalisoituvat. Tekstien digitointi tuo tutkijan saataville huomattavan laajoja tutkimusaineistoja ja suurten tietomäärien analyysiin kehitettyjä menetelmiä sovelletaan entistä useammin humanistisissa tieteissä. Digitaalinen humanismi on kohdannut kritiikkiäkin: laskennallisten menetelmien käyttämistä on esimerkiksi pidetty paluuna positivismiin. Jos digitaalista humanismia tarkastellaan osana humanismin ja mediateknologian yhteen kietoutunutta historiaa, sen voi nähdä toteuttavan humanismin alkuperäistä eetosta.
niin & näin 1 / 2018

The nineteenth-century Romantic understanding of history is often confused with the longing for the past Golden Age. In this book, the Romantic idea of Golden Age is seen from a new angle by discussing it in the context of Friedrich Schlegel’s works. Interestingly, Schlegel argued that the concept of a past Golden Age in the beginning of history was itself a product of antiquity, imagined without any historical ground.
Routledge

The notions of culture and civilization are at the heart of European self-image. This book focuses on how space and spatiality contributed to defining the concepts of culture and civilization and, conversely, what kind of spatial ramifications 'culture' and 'civilization' entailed. These questions have vital importance to the understanding of this formative period of modern Europe.
Routledge

I will outline the rise of Romantic Bildung in relation to the French Revolution, which was compared with a sublime natural disaster.
Travelling Notions of Culture in Early Nineteenth-Century Europe (Routledge)

Uusimmat julkaisut

Muut julkaisut

  • Eurooppalainen romantiikka ja Kalevala

    Lisää Tilaa

  • Onko tekoälyä olemassa?

    Lisää PDF

  • Spreading News in 1904: The Media Coverage of Nikolay Bobrikov’s Shooting

    Lisää PDF

  • Tekstien uudelleenkäyttö suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdistössä 1771-1920. Digitaalisten ihmistieteiden näkökulma

    Lisää PDF

  • History and Virtual Topology: The Nineteenth-Century Press as Material Flow

    Lisää PDF

Menneet ja tulevat esitelmät

Uusimmat blogikirjoitukset

Kalevalaseuran vuosikirja Eurooppa, Suomi, Kalevala saapui vasta nyt Bostoniin. Oma juttuni Kalevala ja eurooppalainen romantiikka käsittelee Kalevalan yhteyksiä romantiikkaan. Selvittelin siinä, missä määrin Lönnrot tunsi romantiikan aatteita. Oliko Kalevala jopa romanttinen teos? Mitä muuta kiinnostavaa vuosikirjasta löytyy?

LUE LISÄÄ

Kuten edellisessä kirjoituksessani kerroin, vierailin Walden Pondin rannalla. Kirjoitukseni päättyi pohdintaan siitä, että kuinka paikkoja koskevia tekstejä on vaikeampaa tutkia ellei ole käynyt paikan päällä. Mahdollisuus liikkua vapaasti tilassa ja havainnoida ympäristöä eri aisteilla on tärkeä osa tilallisuuden kokemusta. Voisiko virtuaalitodellisuus tarjota saman kokemuksen kuin paikan päällä käyminen? Walden Pondin suhteen tätä on mahdollista kokeilla, sillä Thoreaun kirja on sovitettu tietokonepeliksi Walden, A Game.

LUE LISÄÄ

Henry David Thoreau asui 1845–1847 Walden Pond -järven rannalle rakentamassaan pienessä mökissä. Thoreau julkaisi kokemuksistaan filosofisen mökkipäiväkirjan Walden: Elämää metsässä. Luin teoksen 2000-luvun alussa Mikko Kilven käännöksenä. Teosta lukiessani en osannut kuvitella, että vaeltelisin vielä joskus itsekin Walden Pondin rannoilla.

LUE LISÄÄ

Hankkeet

Romantic Cartographies

Most texts are spatial implying a network of important places. This was especially typical of the Romantic era (1790s–1840s) that was characterised by the growing interest in historical and natural sites.

COMHIS

Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640-1910, (Academy of Finland, 2016-2019).

Travelling Notions of Culture

The project Travelling Notions of Culture, funded by the Academy of Finland 2012–2016, studied the changing notions of culture by asking how spatial imagination contributed to defining the concepts of culture and civilisation in early nineteenth-century Europe.

Friedrich Schlegelin historianfilosofia (2007—2015)

Väitöskirjani käsitteli kulta-aikaa ja Jumalan valtakuntaa Friedrich Schlegelin (1772–1829) varhaisromanttisessa ajattelussa.