Artikkelissa tutkitaan suomalaista sanoma- ja aikakauslehdistöä tekstin uudelleenkäytön näkökulmasta. Saman tekstin julkaiseminen uudelleen eri yhteyksissä on sinänsä vanha ja tunnettu ilmiö, mutta ennen sanoma- ja aikakauslehtien digitoimista tätä lehdistön piirrettä ei ole voitu tutkia systemaattisesti. Tutkimuksen lähdeaineistona on Suomen Kansalliskirjaston julkaisema sanoma- ja aikakauslehtien digitoitu OCR-korpus, josta on COMHIS-hankkeessa kehitetyn, tekstin uudelleenkäytön tunnistavan BLAST-menetelmän avulla etsitty lehdistössä esiintyvää kopiointia ja toisteisuutta. Aikavälillä 1771–1920 toistoa sisältäviä tekstejä tai tekstikatkelmia on löytynyt noin 13,8 miljoonan klusterin eli pidemmän merkkijonon verran. Artikkelissa esitellään sekä itse uudelleenkäytön tunnistukseen käytettyä BLAST-menetelmää että tämän tunnistuksen tuloksia. Tutkimus osoittaa, että tekstien kopioiminen ja uudelleenkäyttö on merkittävä osa suomalaista lehdistöä. Menetelmänä tekstien uudelleenkäytön tunnistus tarjoaa uuden keinon tutkia informaation liikkeitä ja reittejä.

Heli Rantala, Hannu Salmi, Asko Nivala, Petri Paju, Reetta Sippola, Aleksi Vesanto ja Filip Ginter: Tekstien uudelleenkäyttö suomalaisessa sanoma- ja aikakauslehdistössä 1771–1920. Digitaalisten ihmistieteiden näkökulma. Historiallinen Aikakauskirja, nro. 1 (2019), 53–67, ELEKTRA.