Tiedostamattoman ”löytäminen” yhdistetään Sigmund Freudin 1900-luvun alussa kehittämään psykoanalyysiin. Aikalaisensa Eduard von Hartmannin ohella Freud viittaa Unien tulkinnassaan (Die Traumdeutung, 1899) 1800-luvun alun romantiikan filosofeihin F. W. J. Schellingiin, Arthur Schopenhaueriin ja Gotthilf Heinrich von Schubertiin. Tästä ei kuitenkaan tule päätellä, että romantikot olisivat ”ennakoineet” psykoanalyysia vaan Freud pikemminkin otti heiltä vaikutteita. Minän tiedostamaton toiminta oli tunnettua jo saksalaisille idealisteille, ja mielen ”pimeä puoli” oli yleinen aihe saksalaisen romantiikan kirjallisuudessa.

Millainen oli Elias Lönnrotin Kalevalan (1835, 1849) suhde romantiikan aatteisiin? 1800-luvun alun romantiikka mainitaan edelleen eräänlaisena taustakontekstina kansalliseepoksen kokoamisesta puhuttaessa, mutta Kalevalan yhteydet romantiikkaan ovat saaneet viime vuosina vähemmän huomiota. Pohdin tässä artikkelissa Kalevalan mahdollisia yhteyksiä eurooppalaiseen – erityisesti saksalaiseen ja skandinaaviseen – romantiikkaan.

Aloitan tarkastelun Lönnrotin selkeimmin romanttisesta tekstistä, hänen lääketieteen väitöskirjastaan, jossa hän esittää käsityksensä kansanperinteen luonteesta tiedostamattomana ”yöpuolen” tietona erona valistuksen ”päiväpuolen” tietoon. Tämän jälkeen siirryn selvittämään Kalevalan ensimmäisen painoksen kokoamisen taustalla olevia mahdollisia romanttisia vaikutteita ja sitten Lönnrotin eepoksen yhteyttä romantikkojen teoriaan eeppisestä aikakaudesta. Lopuksi käsittelen vielä Kantelettaren alkulausetta ja Lönnrotin siinä esittämää erottelua luonnon- ja taiderunouteen. Tätä kautta selvitän, liittyikö Kalevalan kokoaminen romantiikkaan.

2010-luvulla ei ole voinut välttyä tekoälyä koskevalta keskustelulta. Teknologiayrittäjä Elon Muskin mukaan tekoäly on ydinaseita vaarallisempi uhka ihmiskunnalle. Samaan aikaan Muskin johtama Tesla kehittää automaattiohjauksella varustettuja autoja, jotka pysyvät ainakin suurimman osan ajasta kaistaviivojen välissä. Muskin suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa ristiriitaiselta, ellei oteta huomioon, että hän kenties tarkoittaa vaarallisella tekoälyllä vahvaa tekoälyä, kun taas Teslan koneoppimiseen perustuva autopilotti edustaa heikkoa tekoälyä. Myös Onnibussin, Uberin ja Foodoran kaltaiset disruptiiviset yritykset hyödyntävät hinnoittelussaan ja liiketoimintamallissaan koneoppimista ja dataa kerääviä kännykkäsovelluksia. Tekoälystä on tullut bisnesmaailman buzzword, jonka mainitsemalla start up -yritysten on mahdollista avata enkelisijoittajien kukkarojen nyörit. Tosiasiassa kukaan ei ole vieläkään kehittänyt keinotekoista toimijaa, jolla olisi ihmismieleen verrattava tietoisuus. Koneet pystyvät toki tunnistamaan kasvoja ja säveltämään virheettömiä Bachin koraaleja, mutta nämä koneoppimisen sovellukset perustuvat tilastollisten mallien kouluttamiseen tarpeeksi laajalla aineistolla.

Abstrakti

The assassination of Nikolay Bobrikov, the Governor-General of Finland, on 16 June 1904 was a turning point in Finnish history. It was reported in hundreds, if not thousands, of newspapers worldwide. This article follows the spread of that news, particularly its spread over the first week after the assassination. The study draws on the digital newspaper repositories in Australia, Austria, Denmark, Finland, France, Germany, Mexico, Sweden, the Netherlands and the United States. It also draws on the microfilm and physical collections of Russian newspapers at the National Library of Finland. The article shows how the murder activated the telegram network and initiated a series of news waves. The routes the Bobrikov news travelled, their tempo and the evolution of related stories tell a story of a networked but biased global news scene. In that scene, technological, commercial and cultural factors simultaneously facilitated and controlled what stories reached which papers and how.

Artikkelissa tutkitaan suomalaista sanoma- ja aikakauslehdistöä tekstin uudelleenkäytön näkökulmasta. Saman tekstin julkaiseminen uudelleen eri yhteyksissä on sinänsä vanha ja tunnettu ilmiö, mutta ennen sanoma- ja aikakauslehtien digitoimista tätä lehdistön piirrettä ei ole voitu tutkia systemaattisesti. Tutkimuksen lähdeaineistona on Suomen Kansalliskirjaston julkaisema sanoma- ja aikakauslehtien digitoitu OCR-korpus, josta on COMHIS-hankkeessa kehitetyn, tekstin uudelleenkäytön tunnistavan BLAST-menetelmän avulla etsitty lehdistössä esiintyvää kopiointia ja toisteisuutta. Aikavälillä 1771–1920 toistoa sisältäviä tekstejä tai tekstikatkelmia on löytynyt noin 13,8 miljoonan klusterin eli pidemmän merkkijonon verran. Artikkelissa esitellään sekä itse uudelleenkäytön tunnistukseen käytettyä BLAST-menetelmää että tämän tunnistuksen tuloksia. Tutkimus osoittaa, että tekstien kopioiminen ja uudelleenkäyttö on merkittävä osa suomalaista lehdistöä. Menetelmänä tekstien uudelleenkäytön tunnistus tarjoaa uuden keinon tutkia informaation liikkeitä ja reittejä.

Abstrakti

Drawing on a new materialist approach, this article discusses the concepts of the virtual and virtual topology, and their fruitfulness for historians’ empirical work. It starts by following Gilles Deleuze’s argument that the virtual, the transformative potential of the real, has to be distinguished from the possible, which is merely an imagined double of the given world. Embracing this premise, the article shows the potential of virtual topology to shed light on the transformation of a network in the past. It suggests that history is not only about actual and stable things, it is also a site of becomings. This idea is elaborated through an analysis that focuses on the changes in the nineteenth-century Finnish press. The virtual as a theoretical concept is combined with the methodological opportunities offered by recent developments in the digital humanities, in this case, text reuse detection.

Abstrakti

Vi har i denna uppsats studerat de sätt på vilka den filändska tidningspressen återanvände texter under perioden 1771–1853. Undersökningen av kopiering och återanvändning baserar sig på digitala metoder, i detta fall särskilt en algoritmisk metod som har tagit intryck av bioinformatiken. Genom att analysera återanvändningen kan man, som vi gjort, studera bland annat relationerna mellan olika regioner och språk i pressen samt olika typer av återanvändning. Allt som allt innehåller tidningarna från åren 1771-1853 mycket återanvändning som består av olika slag av bestående eller återkommande annonser om försäljning eller uthyrning och myndighetsmeddelanden. Samtidigt kopplades tidningarna till et internationellt nätverk av informationsflöden och allt mer material kom att kopieras från utrikestidningar allt efter att behovet av information ökade och det snabbt föränderliga läget krävde det."

Asko Nivala: The Romantic Idea of the Golden Age in Friedrich Schlegel’s Philosophy of History. Routledge, New York 2017, ESIKATSELE / TILAA.

Abstrakti

“The nineteenth-century Romantic understanding of history is often confused with the longing for the past Golden Age. In this book, the Romantic idea of Golden Age is seen from a new angle by discussing it in the context of Friedrich Schlegel’s works. Interestingly, Schlegel argued that the concept of a past Golden Age in the beginning of history was itself a product of antiquity, imagined without any historical ground. The Golden Age was not bygone for Schlegel, but to be produced in the future. His utopian vision of the Kingdom of God was related to the millenarian expectations of perpetual peace aroused by the revolutionary wars. Schlegel understood current era through the kairos concept, which emphasized the present possibilities for public agency. Thus history could not be reduced to any kind of pre-established pattern of redemption, for the future was determined only by the opportunities manifested in the present time.”