Tiedostamattoman ”löytäminen” yhdistetään Sigmund Freudin 1900-luvun alussa kehittämään psykoanalyysiin. Aikalaisensa Eduard von Hartmannin ohella Freud viittaa Unien tulkinnassaan (Die Traumdeutung, 1899) 1800-luvun alun romantiikan filosofeihin F. W. J. Schellingiin, Arthur Schopenhaueriin ja Gotthilf Heinrich von Schubertiin. Tästä ei kuitenkaan tule päätellä, että romantikot olisivat ”ennakoineet” psykoanalyysia vaan Freud pikemminkin otti heiltä vaikutteita. Minän tiedostamaton toiminta oli tunnettua jo saksalaisille idealisteille, ja mielen ”pimeä puoli” oli yleinen aihe saksalaisen romantiikan kirjallisuudessa.

Millainen oli Elias Lönnrotin Kalevalan (1835, 1849) suhde romantiikan aatteisiin? 1800-luvun alun romantiikka mainitaan edelleen eräänlaisena taustakontekstina kansalliseepoksen kokoamisesta puhuttaessa, mutta Kalevalan yhteydet romantiikkaan ovat saaneet viime vuosina vähemmän huomiota. Pohdin tässä artikkelissa Kalevalan mahdollisia yhteyksiä eurooppalaiseen – erityisesti saksalaiseen ja skandinaaviseen – romantiikkaan. Aloitan tarkastelun Lönnrotin selkeimmin romanttisesta tekstistä, hänen lääketieteen väitöskirjastaan, jossa hän esittää käsityksensä kansanperinteen luonteesta tiedostamattomana ”yöpuolen” tietona erona valistuksen ”päiväpuolen” tietoon. Tämän jälkeen siirryn selvittämään Kalevalan ensimmäisen painoksen kokoamisen taustalla olevia mahdollisia romanttisia vaikutteita ja sitten Lönnrotin eepoksen yhteyttä romantikkojen teoriaan eeppisestä aikakaudesta.

2010-luvulla ei ole voinut välttyä tekoälyä koskevalta keskustelulta. Teknologiayrittäjä Elon Muskin mukaan tekoäly on ydinaseita vaarallisempi uhka ihmiskunnalle. Samaan aikaan Muskin johtama Tesla kehittää automaattiohjauksella varustettuja autoja, jotka pysyvät ainakin suurimman osan ajasta kaistaviivojen välissä. Muskin suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa ristiriitaiselta, ellei oteta huomioon, että hän kenties tarkoittaa vaarallisella tekoälyllä vahvaa tekoälyä, kun taas Teslan koneoppimiseen perustuva autopilotti edustaa heikkoa tekoälyä. Myös Onnibussin, Uberin ja Foodoran kaltaiset disruptiiviset yritykset hyödyntävät hinnoittelussaan ja liiketoimintamallissaan koneoppimista ja dataa kerääviä kännykkäsovelluksia.

Abstrakti The assassination of Nikolay Bobrikov, the Governor-General of Finland, on 16 June 1904 was a turning point in Finnish history. It was reported in hundreds, if not thousands, of newspapers worldwide. This article follows the spread of that news, particularly its spread over the first week after the assassination. The study draws on the digital newspaper repositories in Australia, Austria, Denmark, Finland, France, Germany, Mexico, Sweden, the Netherlands and the United States.

Artikkelissa tutkitaan suomalaista sanoma- ja aikakauslehdistöä tekstin uudelleenkäytön näkökulmasta. Saman tekstin julkaiseminen uudelleen eri yhteyksissä on sinänsä vanha ja tunnettu ilmiö, mutta ennen sanoma- ja aikakauslehtien digitoimista tätä lehdistön piirrettä ei ole voitu tutkia systemaattisesti. Tutkimuksen lähdeaineistona on Suomen Kansalliskirjaston julkaisema sanoma- ja aikakauslehtien digitoitu OCR-korpus, josta on COMHIS-hankkeessa kehitetyn, tekstin uudelleenkäytön tunnistavan BLAST-menetelmän avulla etsitty lehdistössä esiintyvää kopiointia ja toisteisuutta. Aikavälillä 1771–1920 toistoa sisältäviä tekstejä tai tekstikatkelmia on löytynyt noin 13,8 miljoonan klusterin eli pidemmän merkkijonon verran.

Abstrakti Drawing on a new materialist approach, this article discusses the concepts of the virtual and virtual topology, and their fruitfulness for historians’ empirical work. It starts by following Gilles Deleuze’s argument that the virtual, the transformative potential of the real, has to be distinguished from the possible, which is merely an imagined double of the given world. Embracing this premise, the article shows the potential of virtual topology to shed light on the transformation of a network in the past.

Abstrakti Vi har i denna uppsats studerat de sätt på vilka den filändska tidningspressen återanvände texter under perioden 1771–1853. Undersökningen av kopiering och återanvändning baserar sig på digitala metoder, i detta fall särskilt en algoritmisk metod som har tagit intryck av bioinformatiken. Genom att analysera återanvändningen kan man, som vi gjort, studera bland annat relationerna mellan olika regioner och språk i pressen samt olika typer av återanvändning. Allt som allt innehåller tidningarna från åren 1771-1853 mycket återanvändning som består av olika slag av bestående eller återkommande annonser om försäljning eller uthyrning och myndighetsmeddelanden.

Asko Nivala: The Romantic Idea of the Golden Age in Friedrich Schlegel’s Philosophy of History. Routledge, New York 2017, ESIKATSELE / TILAA. Abstrakti “The nineteenth-century Romantic understanding of history is often confused with the longing for the past Golden Age. In this book, the Romantic idea of Golden Age is seen from a new angle by discussing it in the context of Friedrich Schlegel’s works. Interestingly, Schlegel argued that the concept of a past Golden Age in the beginning of history was itself a product of antiquity, imagined without any historical ground.