PI: Asko Nivala

Tutkimus selvittää tekoälyä koskevien puhetapojen historiaa ennen elektronisen tietokoneen keksimistä. Hanke jäljittää nykyisen AI- diskurssin esihistoriaa osoittamalla sen juuret 1800-luvun romantiikassa ja teollisen vallankumouksen aikakaudella. Erilaiset automaatit ja androidit olivat yleisiä 1800-luvun romantiikan fiktiivisissä teksteissä, mutta Charles Babbage myös kehitti ensimmäistä nykyisen kaltaista tietokonetta 1840-luvulla. Vaikka koneoppiminen ja neuroverkot ovat kehittyneet merkittävästi 2000-luvun aikana, ns. vahva tekoäly – ihmisen kaltainen ajatteleva kone – on edelleen yhtä paljon tieteisfiktiota kuin se oli Mary Shelleyn kirjoittaessa Frankensteinia. Kun samaan aikaan pelkäämme ja toivomme tekoälyn syntyä tulevaisuudessa, olemme edelleen romanttisen komputationalismin perillisiä. Artificial Intelligence Before Computers (AICOM) -hanke asettaa nykyiset huolemme tekoälyn kehityksestä historialliseen perspektiiviin.

Hankkeen johtaja: Asko Nivala

Hankkeen verkkosivut

Millaisia maantieteellisiä alueita suomenkielisessä kirjallisuudessa on kuviteltu? Millaisia karttoja kirjallisuutemme klassikot piirtävät? Missä sijaitsevat kotimaisen kirjallisuuden keskukset ja periferiat? Kirjallinen kartografia on 1990-luvun lopussa syntynyt tutkimussuuntaus, joka on osa humanististen tieteiden tilallista käännettä. 2000-luvulla suuntaus on omaksunut digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä yhdistäen luonnollisten kielten prosessointia paikkatietojärjestelmiin. Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 soveltaa näitä uusia menetelmiä ensimmäistä kertaa kotimaisen kaunokirjallisuuden tutkimukseen.

Tutkimusryhmä

• dosentti Asko Nivala
• FT Juhana Saarelainen
• FT Jasmine Westerlund
• IT-suunnittelija Ville Hietamäki

Aiemmat jäsenet

• FT Harri Kiiskinen

Rahoitus

• 2022-2024: Alfred Kordelinin säätiö - Suuret kulttuurihankkeet

PI: Asko Nivala. Suomen Akatemian tutkijatohtori 2019-2022

1800-luvun romantiikka pohti merkittävällä tavalla kosmopolitanismin ja nationalismin välistä ristiriitaa sekä teollistumisen seurauksia luonnonympäristöille. Vuonna 2022 päättynyt Romantic Cartographies hanke sovelsi digitaalisten ihmistieteiden menetelmiä 1790–1840-lukujen englantilaisen ja saksalaisen romantiikan tilallisuuden tutkimukseen. Hankkeessa kehitetty geoparsing-menetelmä mahdollisti paikkatietojen louhimisen esiin poikkeuksellisen suuresta tekstikorpuksesta. Tutkimuksen aineistoon kuului fiktion ohella matkakirjallisuuden ja kirjeenvaihdon metatietoja. Tulokset visualisoitiin päällekkäisille kartoille, jotka tuottivat uutta tietoa keskuksen ja periferian sekä urbaanien ja luonnonpaikkojen välisesta suhteesta romantiikassa. Tutkimus kuului kulttuurihistorian alaan ja se toteutettiin Turun yliopistossa.

Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910

PI: Prof. Hannu Salmi

Konsortio “Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910” (COMHIS: Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910) perustui neljän partnerin, Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan, Turun yliopiston kulttuurihistorian ja informaatioteknologian sekä Kansalliskirjaston Digitointikeskuksen yhteistyöhön. Hanke tutki ja arvioi uudelleen suomalaisen julkisen keskustelun laajuutta, luonnetta ja ylirajaisia kytkentöjä. Hanke yhdisti kaksi toisiaan täydentävää lähestymistapaa, kirjastoluettelojen ja metatiedon analyysin ja digitoitujen suomalaisten sanoma- ja aikakauslehtien tekstinlouhinnan. Konsortio analysoi, miten kielirajat, eliittikulttuuri ja populaari keskustelu, tekstien uudelleenkäyttö ja julkaisujen kanavat olivat vuorovaikutuksessa keskenään. Hanke julkaisi 24 vertaisarvioitua tieteellistä julkaisua sekä tekstien uudelleenkäyttöä kuvaavan tietokannan (comhis.fi).

PI: Asko Nivala

Väittelin filosofian tohtoriksi vuonna 2015. Väitöskirjani käsitteli kulta-aikaa ja Jumalan valtakuntaa Friedrich Schlegelin (1772–1829) varhaisromanttisessa ajattelussa. Hanketta rahoittivat Suomen Kulttuurirahasto 3-vuotisella apurahalla sekä Oskar Öflund Stiftelse viimeistelyapurahalla. Hankkeen loppuvaiheessa työskentelin myös tohtorikoulutettavana Hannu Salmen johtamassa hankkeessa Travelling Notions of Culture, jota rahoitti Suomen Akatemia.

Väitöskirjaani perustuvan monografian julkaisi 2017 Routledge otsikolla The Romantic Idea of the Golden Age in Friedrich Schlegel’s Philosophy of History. Olen myös julkaissut useita artikkeleita Friedrich Schlegelistä.

PI: Prof. Hannu Salmi

“Travelling Notions of Culture” (Kulttuurin vaeltavat käsitteet) -hanke tutki, kuinka tilallinen mielikuvitus määritteli kulttuuria ja sivilisaatiota 1800-luvun alun Euroopassa ja millaisia tilallisia sisältöjä ja kertautumia kulttuurin ja sivilisaation käsitteet saivat. Lähtökohtana oli ajatus eri perinteistä nousevien käsitteiden - kuten ‘kulttuuri’, ‘sivilisaatio’ ja ‘Bildung’ - Eurooppaan piirtämistä päällekkäisistä kartoista. Hankkeen teoreettisena perustana on Gilles Deleuzen ajatus päällekkäisistä kartoista (“superimposed maps”). Etsimme katkoksia ja murroksia, joiden kautta pääsimme analysoimaan, millaisia yhteyksiä 1800-luvun alun tilallisella mielikuvituksella oli käsityksiin kulttuureista, kulttuurialueista ja -perinnöstä.