My paper explores how the Romantic rebellion against the creator was transformed into the idea of a rebellion of machines. Samuel Butler’s “Darwin among the Machines” (1863) is considered the first text to introduce the idea of a machine race displacing humans. However, a similar fear was also expressed during the Romantic period. In Gräfin Dolores (1810) by Achim von Arnim, the Count Karl feels anxious after encountering automata of a mysterious doctor: “Still, he was tormented by the feeling of being completely alien and alone in the power of soulless machines, which, created by humans, could easily gain supremacy over him.

Asko Nivala, Jasmine Westerlund, Juhana Saarelainen: “Varhaisten historiallisten romaanien kertoma Suomi.” Muistamisen kulttuurit 1800-luvulla – 1800-luvun tutkimuksen verkoston 14. vuosikonferenssi, SKS, Helsinki 18.–19.1.2024. Abstrakti Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankkeessa (Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet 2022–2024) kartoitamme suomalaisen kirjallisuuden kuvittelemaa tilaa vuosina 1870–1940. Hanke soveltaa neuroverkkoon perustuvaa nimentunnistusta, linkitettyä avointa dataa ja paikkatietojärjestelmiä ensimmäistä kertaa kotimaiseen kirjallisuuteen. Tavoitteenamme on tunnistaa suomenkielisessä kirjallisuudessa vuosina 1870–1940 mainitut paikannimet; käytämme tietokannassamme Lönnrot- ja Gutenberg-editioiden tekstejä. Luokitamme tekstien toponyymit geopoliittisiin alueisiin, luonnonpaikkoihin ja rakennuksiin.

Asko Nivala, Jasmine Westerlund, Juhana Saarelainen: “Yllättäviä tihentymiä kartalla.” Kulttuurintutkimuksen päivät 2023, Aalto yliopisto, Espoo, 14.12.2023. Abstrakti Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankkeessa (Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet 2022–2024) kartoitamme suomalaisen kirjallisuuden kuvittelemaa tilaa vuosina 1870–1940. Hanke soveltaa neuroverkkoon perustuvaa nimentunnistusta, linkitettyä avointa dataa ja paikkatietojärjestelmiä ensimmäistä kertaa kotimaiseen kirjallisuuteen. Tavoitteenamme on tunnistaa suomenkielisessä kirjallisuudessa vuosina 1870–1940 mainitut paikannimet; käytämme tietokannassamme Lönnrot- ja Gutenberg-editioiden tekstejä. Luokitamme tekstien toponyymit geopoliittisiin alueisiin, luonnonpaikkoihin ja rakennuksiin.

Friedrich Schlegel’s concept of irony emphasises self-awareness and self-reflexivity, allowing the work of art to create and question its own rules. Much like Kant’s transcendental knowledge, Schlegel’s formulation of art generates its own poetical rules from within, underscoring an autonomous quality. Asko Nivala: “Romantic Irony: Transcendental Reflection of Artistic Form”, an invited presentation at Romantic Irony symposium. The University of the Arts, Helsinki, Finland, 12 December 2023.

Asko Nivala: “Esoteria ja romantiikan koneihmiset”, keynote-luento Esoteria ja filosofia Suomessa konferensissa. Tieteiden talo, Helsinki 12.–13.10.2023.

Asko Nivala: “Romantic Database. The Zettelkasten and Commonplace Book as Literary Media”, conference paper at Romanticism and its Media. Jahrestagung der Gesellschaft für Englische Romantik -conference. University of Leipzig, Germany, 5.–8. October 2023.

Harri Kiiskinen, Asko Nivala, Jasmine Westerlund & Juhana Saarelainen: “Extracting Geographical References from Finnish Literature. Fully Automated Processing of Plain-Text Corpora.” CCLS 2023 Würzburg – 2nd Annual Conference of Computational Literary Studies. Abstract In the Atlas of Finnish Literature 1870–1940 project, we extract geographical information from a Finnish-language corpus of literary texts published between 1870 and 1940. The texts are transformed from plain texts to TEI/XML, and further processed with named entity recognition and linking tools.

Asko Nivala, Jasmine Westerlund, Juhana Saarelainen & Harri Kiiskinen: “Kirjallisuuden koettu tila ja sen digitaalinen tutkimus” Kirjallisuudentutkimuksen päivät 2023. Esitelmä on osa “Kirjallisuushistorian uudistuvat metodit” -työryhmää. Turku 4.5.2023 klo 13.00 – 14.45 (Arcanum, A270). Abstrakti Suomalaisen kirjallisuuden atlas -hankkeessa (Alfred Kordelinin säätiön suuret kulttuurihankkeet 2022–2024) kartoitamme suomalaisen kirjallisuuden kuvittelemaa tilaa vuosina 1870–1940. Hanke soveltaa neuroverkkoon perustuvaa nimentunnistusta, linkitettyä avointa dataa ja paikkatietojärjestelmiä kirjallisuushistorian tutkimukseen. Tavoitteenamme on tunnistaa suomenkielisessä kirjallisuudessa vuosina 1870–1940 mainitut paikannimet nimentunnistuksen avulla.

Millaisia keinotekoisia ihmisiä kuviteltiin romantiikan aikakaudella? Kuinka 1800-luvun romantiikka vaikutti 1900-luvun tieteisfiktion kuvastoon?

Vuonna 1816 Euroopassa koettiin kesätön vuosi. Lordi Byron, Mary Shelley ja Percy Shelley viettivät ystävineen sateista kesää Genevenjärven rannalla. Seurue kokoontui takkatulen ääreen keksimään kauhutarinoita. Luennolla kerrotaan, kuinka saivat alkunsa kaksi länsimaisen populaarikulttuurin ikonista hirviötä: Frankensteinin hirviö sekä vampyyri.